Blogi julkaistu: 5.10.2018

Taustaa Joensuun muraaleista

Viime viikkoina Joensuussa on käyty julkista keskustelua kaupunkikuvaan syntyneistä muraaleista. Kahden vuoden aikana julkisia seinämaalauksia on syntynyt neljä kappaletta. Kolme maalattua teosta syntyivät valtakunnalliseen UPEA-kaupunkitaidefestivaaliin osallistumisen myötä ja yhden teoksen lahjoitti Tikkurila Oy Joensuulle osana Suomen satavuotisjuhlavuotta.

Kaikkien näiden muraalien toteutumista on edistänyt Joensuun kaupungin tapahtumapalvelut ja Joensuun kaupunki on toiminut yhteistyökumppanina. Syntyneen alueellisen julkisen keskustelun perusteella lienee hyvä avata vähän taustoja siitä , mitä osallistuminen valtakunnalliseen kaupunkitaidefestivaalin on tarkoittanut.

Joensuussa on panostettu hienosti julkiseen kaupunkitaiteeseen. Muraalien syntymistä Joensuuhun pohjustettiin UPEart ry:n järjestämän graffitin maalauksen SM-kisojen aikana vuonna 2016. UPEArt ry on valtakunnallinen kaupunkitaiteen edistämiseen keskittynyt järjestö, joka aloitti vuonna 2016 järjestämään myös UPEA-kaupunkitaidefestivaalia, johon Joensuun oli hyvin luontevaa osallistua. Festivaali syntyi aikaan, jolloin Suomessa ei ollut mitään vastaavaa taidefestivaalia. Vaikka Joensuuhun syntyneet teokset ovat muraaleja, ovat UPEA-festivaalin tavoitteet kaupunkitaiteen edistämisessä olleet laajemmat: kiinnostavaa on löytää uusia kaupunkitaiteen ja esittävän taiteen muotoja, tuoda niitä Suomeen, synnyttää Suomeen uutta osaamista  ja luoda uutta erilaista taidelähestymistä julkiseen tilaan. Ja ennen kaikkea keskustelua taiteesta, jossa jokainen on toimija ja muraalit osa yhteisön ympäristöä.

Jos Suomesta löytyi vain vähän muraaleja vuonna 2017, niin ei niitä juuri ollut Joensuussakaan.

Vuoden 2018 UPEA-kaupunkitaidefestivaaliin osallistuminen aloitettiin Joensuun osalta hyvissä ajoin vuonna 2017. Sanomalehti Karjalainen julkaisi laajan kaupunkitaidetta taustoittavan artikkelin 10.1.2018. Artikkeli valotti kaupunkilaisten toiveita ja mielipiteitä tehdyistä muraaleista. Muraaleista pidettiin ja panostamista kaupunkiympäristön elävöittämiseen pidettiin positiivisena asiana. Lisäksi Joensuun kaupunkikuvatoimikunnassa keskusteltiin kaupunkitaiteen alueellisista painotuksista, jonka seurauksena muraaleja suunnattiin Rantakylään.

Aluksi UPEA-festivaalin kanssa suunniteltiin teosten toteuttamista suomalaisen ja alueellisen sekä kansainvälisen taiteilijan kesken yhteishankkeena. Nopeasti realiteetit tulivat kuitenkin vastaan, sillä pelkästään yhteishankkeen suunnittelu veisi kuukausia. Sopivien taitelijoiden avoin haku ja synergioiden löytäminen olisi kriittisin tehtävä. Keskustelimme myös monista muista kaupunkitaiteen muodoista, mutta toisaalta myös totesimme, että Joensuuhun sopii myös erinomaisesti uusia seinämaalauksia.

Vuonna 2017 UPEA-kaupunkitaidefestivaalin myötä syntyi Suomeen mm. 20 seinämaalausta, Pohjoismaiden korkein ja suurin muraali (55 m), ja festivaali tavoitti satojatuhansia katsojia kotimaassa. Taitelijat festivaaliin kuratoi festivaalin nimeämä kuratointiryhmä. Joensuun osalta taitelijoista käytiin keskustelua ja taiteilijoiksi valikoitui Robert Proch ja Natalia Rak, sekä festivaalin ajankohdaksi valikoitui syyskuu 2018. Kuten ymmärtää saattaa, kansainväliset taitelijat reissaavat ympäri maailmaa toteuttamassa teoksia ja aikaikkuna heidän Suomeen saamisessa on kapea. Asiaa voi verrata esimerkiksi musiikkifestivaaliin, jossa esiintyy kansainvälisiä artisteja: tarvitaan tietty aikaikkuna, jolloin artistin kiertueaikatauluun sopii tulla Suomeen, sovitun korvauksen pitää olla riittävä ja esiintymispaikankin pitää vielä jollakin tapaa herätellä kiinnostusta.

Miksi siis tulla Joensuuhun?

Lopullinen valinta keikasta on artistilla. UPEA-festivaalin taitelijoiden osalta vaikeuskerrointa lisää teosten suunnittelu sekä luonnostelu, joka tehdään maailmalla kiertämisen lomassa tiukassa aikataulussa. Useimmiten musiikkiartisteilla ovat kappaleet jo valmiina ja harjoiteltuna. Useimmiten. Lisäksi jokaisella taiteilijalla on oma sanomansa, tapansa ja tekniikkansa laatia tarvittavat luonnokset. Ilman ideaa, näkemystä ja luonnoksia ei teosta maalata. Jotkut tarvitsevat lyijykynää, toiset kuvankäsittelyohjelmia.

Sitten muraalit vielä maalataan tiukassa aikataulussa säiden ja lentoaikataulujen armoilla.

UPEA-festivaalin teoksien toteuttaminen eroaa tilaustöistä. Festivaalin taiteilijoille mahdollistama hienous on siinä, että taiteilijalla on suhteellisen vapaat kädet teoksen suunnitteluun, vaikka kiinteistön omistaja luonnollisesti hyväksyy teokset. Näkökulma poikkeaa suuresti tilaustyön toteuttamisesta, jossa tilaajan toimeksiannosta ja annetussa raamissa, synnytetään teosta useita luonnoksia ja välivaiheita tehden. Tilaaja voi toimeksiannossaan puuttua lähes kaikkeen, jos niin haluaa. Ja aikaa palaa huomattavasti enemmän. Luovuus kukkii eri näkökulmasta.

UPEA-festivaalin lähestyminen kaupunkitaiteeseen sekä muraaleihin on vähemmän lopullinen. Muraalit elävät tietyssä ajassa ja paikassa, jolloin niitä ei ole tarkoitus sementoida suojelulla sadaksi vuodeksi osaksi kaupunkikuvaa. Kiinteistön omistajalle jää täysi oikeus päättää teosten säilyttämisestä tai ylimaalaamisesta julkisivuremontin yhteydessä. Parhaimmassa tilanteessa asukkailla syntyy lämmin suhde taideteokseen ja teos halutaan säilyttää. Seinä on tavallaan tyhjä kangas. Tavallaan. Tai sitten maalauksen valmistuttua seuraavana päivänä puskutraktori saapuu paikalle viimeistelemään.

Vuoden 2018 muraalien toteutuspaikaksi löytyi Joensuun Kodit Oy:n kiinteistöt osoitteessa Riihisärkänkatu 4-6, jossa Joensuun Setlementti ry toteutti myös laajaa korttelityötä. Palaset Setlementin, kaupungin ja UPEA-festivaalin osalta loksahtivat nopeasti kohdalleen. Kaupungin näkökulmasta haluttiin tuoda Rantakylään uutta kaupunkitaidetta, sekä nostaa alueen kiinnostavuutta. Setlementti puolestaan halusi kehittää korttelin asukkaiden osallisuutta edistävää työtä ja UPEA-festivaali puolestaan löysi uutta näkökulmaa muraalien toteuttamiseen. Joensuun Setlementin kanssa suunniteltiin aktiviteetteja ja asukkaiden yhteisiä tilaisuuksia, joiden järjestäminen aloitettiin esittelemällä taitelijoita ja teosluonnoksia. Lisäksi taitelijoiden kanssa suunniteltiin järjestettävä keskustelutilaisuus alueen taitelijoiden kanssa, jotta vuoropuhelua taidemuodosta syntyisi. Ajateltiin, että näin edistetään myös paikallisten taitelijoiden seinämaalaushankkeita. Yhteistyötä.

Kesäkuussa Joensuun Kodit Oy:n hallitus hyväksyi osallistumisen festivaaliin ja toisen teoksen rahoittamiseen. Elokuussa puolestaan he vetäytyivät hankkeesta nähtyään suunniteltujen taideteosten luonnokset. Maalattavien seinien etsintä ja lupatöiden valmistelu aloitettiin nollasta uudelleen ja valitettavasti jouduimme jättämään yhteiset suunnitelmat Setlementin kanssa järjestettävistä aktiviteeteista ja keskustelutilaisuuksista. Tiedustelimme vaihtoehtoisia kiinteistöjä ja seiniä useilta eri tahoilta luottamuksellisesti ja yllätyin, miten positiivisesti hankkeeseemme suhtauduttiin. Saimme nopeasti apua. Opiskelija-asunnot Joensuun Elli Oy piti luonnoksia hyväksyttävinä ja pääsimme nopeasti liikkeelle koko projektin uudelleen järjestämisessä.

Huonoin vaihtoehto kaikille olisi ollut perua Joensuun osallistuminen valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa kansainväliset taitelijat olivat jo varautuneet tulemaan Suomeen, ja Joensuuhun.

Liikkuvia asioita lupavalmistelussa on useita ja hyvää yhteydenpitoa vaaditaan runsaasti taitelijoiden, valtakunnallisen festivaalin, kaupungin, kohdekiinteistön ja rakennusvalvonnan välillä. Muraalit hyväksyy aina kiinteistön omistaja, jolle esitetään teosluonnokset. Kiinteistön omistaja hakee teoksille kaupungin rakennusvalvonnasta toimenpideluvan, jonka käsittelyn yhteydessä rakennusvalvonta voi myös kuulla asiantuntijoita. Joensuun tämän vuoden teosten osalta oman näkemyksensä teoksista lausui kaupunkikuvatoimikunta. Lisäksi luonnollisesti kiinteistön naapureille esitellään taideteokset ja pyydetään kantaa teosten toteuttamiseen.

Selvää oli, että aikataulu muraalien toteutuksessa oli tiukka.

Onneksi tämän vuoden muraalit saatiin toteutumaan. Ei ole helppoa saada Suomeen Guido Van Heltenejä ja Natalia Rakeja, joten ponnisteluista täytyy kiittää UPEart ry:tä. Lisäksi iso kiitos kaikille apua antaneille tahoille, ja ennen kaikkea Opiskelija-asunnot Joensuun Elllille, joka oli hyvin myötämielinen projektille. Kiitokset myös Joensuun Setlementti ry:lle tehdystä työstä. Toivottavasti kaikki yhdessä tekemämme ei mennyt hukkaan.

Nyt samaan kortteliin Joensuun keskustassa on syntymässä hieno kokonaisuus, jossa on useampia seinämaalauksia ja edelleen mahdollisuuksia uudellekin kaupunkitaiteelle. Palautteiden perusteella teosten ympärillä asuva yhteisö on pitänyt taiteen tuomisesta osaksi korttelia. Ja mikä parasta, keskustelua on syntynyt. Jokainen käsittelee teoksia henkilökohtaisella tasolla: jokaisella on oma mielipide teoksiin ja meidän synnyttämään taidehankkeeseemme. Ja kerrankin emme puhu vain rahasta, kun meillä on sitäkin tärkeämpiä aiheita.

 

Markku Pyykkönen

Tapahtumapäällikkö, Joensuun kaupunki