Kokonaisluku koostuu tiettyjen Joensuussa järjestettävien vakiintuneiden tapahtumien kävijöiden käyttämästä rahamäärästä tapahtumakäynnin yhteydessä. Luku perustuu vuosien 2018 ja 2019 aikana toteutettuihin kävijätutkimuksiin, joissa tapahtumakävijöiltä kysyttiin, kuinka paljon he käyttävät rahaa tapahtumassa (pääsyliput ja tapahtuman palvelut) sekä muihin ostoksiin alueella, kuten majoitukseen ja ravintolapalveluihin.

Lukemassa on mukana 17:n vakiintuneen suurehkon Joensuussa järjestettävän tapahtuman kävijöiden jättämä rahamäärä. Se ei sisällä tapahtumien omia budjetteja alihankintoineen eikä kerrannais- tai työllisyysvaikutuksineen, vaan rajoittuu kävijöiden ilmoittamaan henkilökohtaiseen rahankäyttöön tapahtumakäynnin yhteydessä.

– Tyypillisenä tapahtumavuotena alla lueteltujen 17:n vakiintuneen tapahtuman kävijät käyttävät rahaa Joensuun alueella noin 24 miljoonan euron edestä. Koronan vuoksi tänä vuonna näistä järjestettiin vain neljä, joiden synnyttämä kulutus jäi noin 3,3 miljoonaan euroon, kertoo Joensuun kaupungin markkinointijohtaja Markku Pyykkönen.

Asiakkaiden käyttämän rahamäärän lisäksi tapahtumilla on mittavat vaikutukset alueen talouteen myös epäsuoremmin, kuten työllisyyden ja veronmaksun muodossa. Aluetaloudellisesti merkittävin tapahtuma Joensuussa on Ilosaarirock ja se käyttää paljon paikallisia ostopalveluita ja työllistää paikallisia ammattilaisia. Kulunut vuosi on ollut tuskainen, mutta onneksi julkista tukea on saatu helpottamaan tilannetta.

– Tapahtumien vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan laajat ja jatkossa olisi tärkeää selvittää tapahtumien välillisiä ja kerrannaisvaikutuksia. Koronavuosi on ollut Ilosaarirockille taloudellisesti musertava, mutta kiitos OKM:n, ELYn ja maakuntaliiton tuen olemme saaneet tappioitamme kurottua. Tämä luo uskoa luovaan alaan ja tapahtumateollisuuteen. Tuleva vuosi on kuitenkin täysin sumun peitossa ja uskon, että tapahtuma-alalla tuottajat eivät kestä useita välivuosia, kommentoi Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Niina Hattunen.

Tapahtumien laajamittainen peruuntuminen ei ole siis vaikuttanut pelkästään tapahtumaorganisaatioiden talouteen, vaan siitä ovat kärsineet myös esimerkiksi matkailu ja muut palvelualojen toimijat.

– Alueellamme järjestetyissä tapahtumissa paikallisia kävijöitä on noin puolet ja loput tulevat kuntarajojen yli sekä kauempaa. Ja ne ketkä tulevat muualta, tuovat reilusti yli puolet – jopa kaksi kolmasosaa – kokonaisrahankäytöstä. Noin puolet tapahtumareissuun kuluvasta rahasta käytetään pääsylippuun ja tapahtuman palveluihin ja toinen mokoma käytetään muihin palveluihin kaupungissa, kertoo tuottaja Teemu Laasonen Joensuun kaupungilta.

Vuosittain vähintään 3000 tapahtumaa ja kävijöitä toista miljoonaa

Joensuun kaupunki tilastoi vuosittaisia tapahtuma- ja kävijämääriä niiden tapahtumien osalta, joissa kaupunki on osallisena. Niitä ovat kaupungin eri toimialojen omat tapahtumat (kulttuuripalvelut, kaupunginorkesteri, konservatorio sekä museot), kirjastojen tapahtumat, lastenkulttuurikeskuksen järjestämät esitykset, strategiset kumppanitapahtumat sekä kaupungin tiloissa ja alueilla järjestettävät kaupungin luvittamat tapahtumat. 

Kaupunki ei tilastoi esimerkiksi ravintoloiden ja klubien tapahtumia ja keikkoja eikä vapaan kentän kulttuuritoimijoiden tapahtumia. Kaupungin tilastoimia tapahtumia järjestetään vuosittain vähintään kolme tuhatta ja kävijöitä niissä yhteen lasketusti käy yli miljoona.

Joensuun tapahtuma- ja kävijämääriä eri kohteissa vuosina 2018 ja 2019

Taulukossa olevat kävijämäärätiedot on poimittu Joensuun kaupungin tilinpäätöksistä. Joensuun kaupungin luvittamien sekä yhteistyötapahtumien määrä pohjaa tapahtumapalveluiden vuosiseurantaan.

Kävijöiden ilmoittama rahankäyttö tapahtumakäynnin yhteydessä

Perustuu Joensuun kaupungin ja Sponsor Insight Finlandin toteuttamiin kävijätutkimuksiin vuosien 2018 ja 2019 aikana.